Heippa Hei arvon kansalaiset!

Tänään heräsin ja ajattelin, että milloinkahan minun pieneen päähäni menisi että voisin herätä vaikka puolta tuntia ennen kuin on pakko ja tulee kamala kiire. Tähän löytyy yksinkertainen selitys: minä ja vain minä itse rakastan nukkumista. En nouse varmastikaan yleensä vasta silloin kun on ihan pakko. Tähän pitäisi kyllä nyt tulla joku muutos. Eilen kävin noutamassa kuntosalikortin ja tästä se parempi ja terveellisempi elämänvaihde onkin nyt sitten polkaistu käyntiin. 

Olen mielessäni ajatellut etten aseta itselleni liian korkee rimaa tässä kuntosaliharrastuksessa, ettei mielenkiintoni katoa asian suhteen. Nyt minusta tuntuu, että olen erittäin motivoitunut ja haluankin aloittaa sen heti vain kuin mahdollista eli pian. Ajattelin aloittaa käymällä salilla 3 kertaa viikossa näin aluksi josta tahtia voi vain sitten kiristää. Kyseinen sali jossa ajattelin rueta käymään on auki 24/7h. Tästä olinkin hieman innoissani eilen kotiin saavuttuani ja mietiskelin kuinka ihanaa olisi jos vain tulevaisuudessa jaksaisin herätä aikaisin ja mennä kuntoilemaan ennen töihin tulemista. 

Toinen asia, mainitsin edellisessa tekstissä olevani niin sanotussa "shoppailulakossa", mutta täytynee myöntää että sorruin kun olin Kampissa kahvilla ja eksyin vahingossa JC liikkeeseen. Kamala virhe mutta täytyy myöntää että ei nyt mikään sellainen virhe mitä katuisin ja morkkistelisin sen takia. Rahaa meni about 30€ ja sillä rahalla sain kahdet farkut ja kaksi paitaa. Farkut olivat alessa 9,90€ joten en voinut vastustaa kiusausta kun huomasin, että oikeaa kokoa on vielä jäljellä. 

Tänään menenkin juhlistamaan ystäväni syntymäpäivää. Menemme käymään kakkukahvilla Kakkugalleriassa. Olen halunnut mennä käymään siellä niin pitkään kuin muistan ja nyt vihdoin sinne pääsen. Pieni itsensä hemmottelu kuuluu arkeen, eihän sitä muuten jaksa. Lauantaina suuntaankin risteilylle, pieni irtiotto arjesta. En malttaisi odottaa. 

Moikkelis moi ja terkut vaan kaikille.

-Nina-

Heipat heitän kaikille kanssakulkijoille.

Viime kerrasta onkin aikalailla aikaa ja siitä olenkin erittäin pahoillani. Olen tässä pohdiskellut, että jatkaako tämän niin sanotun blogin kirjoittelua vai mikä tämän kohtalo olisi. Kuitenkin vuosi vaihtui ja sain jonkinlaista uutta puhtia tähän hommaan ja päätin, että jatkan kirjoittamista vaikka ihan sitten omaksi iloksi. 

Joulu oli ja meni. Oikeasti vietin todella ihanan joulun Savon sydämessä Iisalmessa, josta olen alunpitäen lähtöisin. Iisalmeen kun menee vierailemaan niin tuntuu, ettei koskaan ole tarpeeksi aikaa kun siellä on. Pitää käydä moikkaamassa niin monia sukulaisia että ei tosikaan. Varsinkin joulun aikaan, mutta joo se siitä joulusta koska kaikki on siitä jauhaneet jo ihan tarpeeksi. Ensi joulua odottaessa. Vuoden vaihdetta juhlin täällä Helsingissä. Aluksi olimme Jätkäsaaressa istumassa iltaa ja söimme ja joimme hiukan, kunnes päätimme siirtyä katsomaan ilotulituksia Tuomiokirkolle. Nyt kuitenkin kaikki pyhät takana päin ja perus arki voi alkaa, jotkin teistä varmaan ei tykkää yhtään mutta itse jollain tapaa odotin tätä. 

Päätin aloittaa vuoden 2014 jonkinlaisen paremman elämän. Haluan etten ole aivan poikki väsynyt kun tulen viiden aikaan töistä kotiin, siksi hankinkin kuntosali jäsenyyden. En muista milloin viimeksi olisin ollut näin innoissani ja täpinöissäni jostain asiasta (no ehkä silloin kun olimme menossa hakemaan meidän Teppoa). Alkutavoitteeksi asetan 3xviikossa, koska olen huomannut kuntoni romahtaneen pohjalukemiin. Parempi aloittaa myöhään kuin ei milloinkaan. Jotenkin tämä on vain niin hassua koska liikuntaa tulisi harrastaa ympäri vuoden ja sen tulisi kuulua jokapäiväiseen elämään, mutta jostain kumman syystä ihmisille itseni mukaanlukien tulee hirveä tsemppaus aina joulunjälkeen ja aloitetaan kampanja Kesäkuntoon 2014. Mutta eikun kaikki vaan pumppipamppipumppi.

Tähän parempaan elämään liittyen olen päättänyt jättää pois elämästäni hetkeksi muummoassa turhan shoppailun. Olen huomannut, että kulutan aivan liikaa rahaa vaatteisiin. Töissä usein selailen nettikauppojen valikoimia ja usein kävi näin hups tuli tilattua tuollainenkin vaatekappale. Vaatekomerostani olen löytänyt lukuisia vaatteita, joita en ole käyttänyt kertaakaan. Olenkin miettinyt monta kertaa, että pitäisi viedä turhia käyttämättömiä vaatteita kirpputorille tai ihan vaan antaa pois joillekin tai viedä kierrätykseen mutta ei. Päätinkin tuossa ennen vuoden vaihdetta, että olenkin ainakin 2kk ostamatta minkäänlaista vaatekappaletta. Yhden poikkeuksen tosin joudun tekemään koska kaikki farkkuni ovat menneet rikki jostain kumman syystä, joten yhdet farkut olen antanut luvan ostaa. Katsotaan siis kuinka kauan tämä ostolakko pitää. Toivottakaa onnea ja pitkää pinnaa. Kidutan nimittäin itseäni aina töissä ja katselen nettikauppojen sivuilta kevät uutuuksia. On tämä elämä rankkaa.

Moikkelis moi ja terkut vaan kaikille.

-Nina-

Oikein ihanaa ja pirtsakkaa huomenta!

Huomenta huomenta huomenta.... 

voi kumpa saisin itseni hereille ja silmät pysyisivät ihan totaalisen auki. Tämä aamu ei lähtenyt mitenkään mahtavasti käyntiin. Nukuin pommiin ja tietenkin tuli ihan kamala kiire. Tykkään tehdä asiat aamuisin kaikessa rauhassa ilman minkäänlaista kiirettä ja aamu huipentui siihen, että sain juosta taas kerran bussipysäkille niinkuin joka aamu. Kumminkin kerkesin bussiin ja pääsin ajoissa töihin. Töissä tärkein asia ensin eli kahvinkeitin päälle ja kuppi kahvia naamaariin niin johan alkaa päivä näyttämään kirkkaamalta. 

Eilen töistä tultuani lähdin heti koiraa ulkoiluttamaan ja tutustumaan lähialueen lenkkipolkuihin. Oikein kivoilta lenkkipolut vaikuttivatkin ja oikein paljon siellä tuli kaikenkarvasia koirakavereita vastaan. Kuljimme jonkin matkaa kunnes päätin, että olisikohan aika kääntyä takaisin koska minulla ei ollut minkäänlaista käsitystä missä olimme. Noh tästä vielä viisaampana päätin lähteä kävelemään kotiin päin valaisematonta lenkkipolkua. Kotimatka kestikin sitten hieman pitempään koska taisimme hieman eksyä :D (heheh) silloin ei tosin naurattanut.

Kotiin päästyäni söin ja halusin rentoua sohvalla hetken televisiota katsoen jonka jälkeen minulla oli kamalat suunnitelmat mitä kaikkea siivoan ja missäkin järjestyksessä. Mitään en kumminkaan saanut aikaseksi, koska minä nukahdin sohvalle. Minusta tämä on ihan kamalaa siis tälläinen syys/kaamos väsymys vai voiko tätä enää miksikään syysväsymykseksi sanoa, koska kohtahan on jo melkein marraskuun puoliväli ja ei ole enää kauaa kun on joulu. Ehkäpä tässä pitäisi jonkin sortin vitamiinipommeja rueta syömään tai keksiä jokin muu energianlähde ettei simahda heti kuuden aikaan kun tulee töistä kotiin. 

Tänään kumminkin töitten jälkeen keskustaan kiertelemään ja katselemaan josko siellä vaikka näkyisi joululahjoja. Ensiksi minun kumminkin tulisi tuoda kotiin vähän joulufiilistä ja ostella hieman joulukoristeita sinne. Aikaisemmin en ole tälläisestä välittänyt ja en ole millään muotoa koristellut kotia joulua varten, mutta nyt on sellainen fiilisi että jonkinlaisia joulukoristeita voisin ostaa. Ehkäpä niistä sitten lisää myöhemmin. 

Nyt pitää mennä elikkäs moikkelis moi ja terkut kaikille.

-Nina-

Ensimmäinen

Hyvää huomenta täältä sateiselta Vantaalta!

Minä en oikein tiedä oikean laista tapaa aloittaa tätä kirjoitusta, joten kerron ensin hieman itsestäni. Olen 26-vuotias nainen joka on jo pitemmän aikaa miettinyt tällaisen blogin perustamista ja nyt koin sen ajankohtaiseksi. Tänne olen ajatellut purkaa ajatuksiani ja jakaa niitä teidän kanssa.  Olen kiinnostunut muodista, tatuoinneista ja musiikista niin kuin yleensä varmasti monet muutkin. Äsken minulla vain vilisi pään sisällä ajatuksia mistä kirjoittaisin, mutta nyt pää lyö taas ihan tyhjää. Ehkä minua kumminkin hieman jännittää (heh). 

Joten ehkä nyt vain kerron itsestäni hieman enemmän kuin tuon verran. Olen muuttanut Savosta pääkaupunkiseudulle noin 4vuotta sitten. Olen viihtynyt täällä oikein mainiosti. Aikaani kulutan käymällä arkisin töissä Vantaalla, koiran kanssa ulkoillen ja telmien ja myöskin kotiaskareita unohtamatta. Viikonloput on toisinsanoen pyhitetty rentoutumiselle ja ystävien näkemiselle. 

Se riittäköön minusta. Odotan joulua jo aika innoissani, koska pääsen silloin moikkaamaan perhettäni ja nautiskelemaan ihanista jouluherkuista, mutta sään puolesta ei tule oikein jouluntuntua koska koko ajan vain sataa vettä ja nyt on jo marraskuu.

Odotan myöskin Tallinan reissua, jonne olen menossa tämän kuun lopussa. 

Olen pahoillani tälläisistä sekavista kirjoituksista, mutta en tosiaan tarkalleen ottaen tiennyt miten olisin saanut ne karanneet ajatukset kiinni. Olin tosiaan ihan intoa täynnä rupeamassa kirjoittamaan tänne kaikenlaista esim itsestäni, mutta jostain syystä kissa vei kieleni.

Loppuun kuitenkin tälläinen ihana kuva piristävästä tyypistä joka odottaa, kun tulen töistä kotiin.

Terkut kaikille

-Nina-